Minusta tulee isona...

Hanna Tamminen alkoi haaveilla hevostenhoitajaksi opiskelusta jo nuorena, koska elämä pyöri talliympyröissä muutenkin. Oma poni ja hevonen olivat saaneet hänet monesti miettimään, josko hevosista voisi olla ihan ammatiksi asti. Ypäjälle häntä veti paikan hyvä maine: siellä opiskelleita arvostetaan maailmalla. Lisäksi hänen kaverinsa oli aloittanut siellä vähän aikaisemmin ja kertoi sieltä paljon hyvää.  
Joten tuumasta toimeen ja yhteishakukaavaketta täyttämään! Sen jälkeen oli vuorossa piinaavaa odotusta: toisiko posti kutsun pääsykokeeseen? Hannan peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo oli kyllä yli yhdeksän, mutta kaksoistutkinnon pääsyvaatimukset olivat tiukat.

 
Pääsykoe testaa paineensietokykyä!

Vihdoin ja viimein odotettu kirje saapui ja Hanna matkasi Ypäjälle. Pääsykoepäivä oli jännittävä, sillä sen aikana arvioijat oli vakuutettava siitä, että juuri hänestä olisi opiskelijaksi. Itse pääsykokeen tehtävät olivat Hannan mielestä suhteellisen helppoja, ja niistä selvisi ihan käytännön hevoskokemuksella. Esimerkiksi tallitehtävässä piti osoittaa, että osasi käsitellä hevosia, kun taas kuntotestissä mitattiin omaa fyysistä kestävyyttä. Haastavinta päivässä olikin Hannan mielestä se, että sai hallittua omat hermonsa.  
– Oli kamalan jännittävää, kun haastattelemassa oli Ypäjän tallimestari. Siinä meinasivat mennä sanat solmuun monta kertaa. Haastattelutilannetta kannattaakin miettiä hiukan etukäteen, jotta osaa esittää omat tavoitteensa mahdollisimman hyvin, Hanna vinkkaa.
Myös Ypäjän Hevosopiston opinto-ohjaaja Ulla Kemppainen suosittelee omien tavoitteiden listaamista ennen pääsykoetta. On tiedettävä, miksi haluaa juuri tähän ammattiin. Lisäksi omaan kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota, sillä kuntotestin merkitys kasvaa jatkossa.
– Hevostenhoitajalla on oltava sellainen kunto, että hän jaksaa taluttaa hevosta ja tehdä tallitöitä. Kottikärryjen on pysyttävä käsissä ja paalien lennettävä, Ulla Kemppainen kiteyttää.

Hannan arki on kiireistä, sillä kaksoistutkinnon opiskelussa riittää hommaa. Kolmessa ja puolessa vuodessa olisi tarkoitus oppia käsittelemään erilaisia hevosia, hoitamaan niiden terveyttä ja valmentamaan niitä. Lisäksi opintoihin kuuluu varustehuoltoa, tallin päivärutiineita ja kavioiden hoidon perusteita sekä tietenkin kaikki lukion kurssit.
– Meillä kaksoistutkintoa suorittavilla on kolmenlaisia päiviä: välillä luetaan tavallisia lukio-opintoja, välillä on ammatillisia päiviä, jolloin on esimerkiksi ruokintaa, ratsastusta, hevosen anatomiaa ja eläinlääkintää. Lisäksi ovat vielä tallijaksot, jolloin tehdään tallia ja hoidetaan hevosia. Lisätyötä teettää myös oma nimikkohevonen, jonka hoidosta on vielä koulupäivien jälkeen huolehdittava, Hanna kuvailee päiviään.
Kaikille yhteisten opintojen lisäksi opiskelijat suuntautuvat joko ratsuhevosen kouluttamiseen, ravihevosen valmentamiseen, kengittämiseen, varusteiden valmistukseen ja korjaukseen, ajovälinehuoltoon ja -korjaukseen, ajohevosen valmentamiseen ja ajopalveluihin, hevoskasvatukseen ja talliympäristön hoitoon tai hevosen käyttöön matkailussa. Tällä hetkellä kaksoistutkintoa suorittavat tosin joutuvat automaattisesti valitsemaan suuntautumisvaihtoehdokseen hieman vähempitöisen hevoskasvatuksen tai ratsuhevosen kouluttamisen. Jatkossa myös heille voi kuitenkin olla tarjolla myös muita vaihtoehtoja.
– Lisäksi on työssäoppimisjaksoja, joita odotan kovasti. Toivon, että hyvien harjoittelupaikkojen kautta onnistun löytämään ulkomailta hyvän työpaikan valmistumisen jälkeen, Hanna suunnittelee.

Opiskelijan arkea

Hevostenhoitajan ammatista

Ahkera, sitkeä, oma-aloitteinen ja työlleen omistautunut. Siinä adjektiiveja, jotka kuvaavat Hannan mielestä hyvää hevostenhoitajaa. Hän kun on monesti se ihminen, joka saapuu aamuisin ensimmäisenä talliin ja lähtee sieltä viimeisenä. Pitkien työpäivien lisäksi hevostenhoitajan ammatti on fyysisesti raskasta, joten ihan pienestä ei saa luovuttaa. Toisaalta hevosten hoitaminen on hyvin palkitsevaa ja vaihtelevaa työtä, jossa näkee tulokset heti. Ja parasta kaikessa lienee se, että nelijalkaiset työkaverit ovat vertaansa vailla!

Monet hevostenhoitajat lähtevät ulkomaille töihin, vaikka heille löytyy yhä enemmän töitä myös Suomesta. Kotimaassa töitä tarjoavat pääasiassa ratsastuskoulut, ravitallit, täyshoitotallit, maatilamatkailuyritykset, hevosvarustemyymälät, siittolat ja klinikat, kun taas ulkomailta töitä löytyy monipuolisemmin isoilta myyntitalleilta ja kilparatsastajien luota. Ulkomaille muutto on myös Hannan suunnitelmissa.
– Heti koulun jälkeen aion suunnata ulkomaille ratsastamaan ja hoitamaan hevosia jollekin myyntitallille. Myöhemmin haaveissa on jokin oma hevosyritys, Hanna suunnittelee.

Kuka voi hakea koulutukseen?
Ypäjällä hevostenhoitajaksi voi opiskella joko peruskoulun tai lukion käytyään. Lisäksi voi valita kaksoistutkinnon, jossa suoritetaan samalla hevostenhoitajan perustutkinto ja lukio.

Kauanko koulutus kestää?
Peruskoulun käyneillä opiskelussa menee kolme vuotta, lukion suorittaneet selviävät koulusta reilussa kahdessa vuodessa. Kaksoistutkinnossa 3,5 vuotta.

Mitä maksaa?
Opetus, majoitus opiskeluaikana ja ruokailut koulupäivinä ovat maksuttomat. Oppikirjat ja muun opintomateriaalin opiskelija kustantaa itse.

Miten haetaan?
Netin sähköisessä yhteishaussa. Hakemusten perusteella valitaan osa pääsykokeeseen. Vuoden 2008 alin peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo oli 7,5. Koulutukseen on mahdollista hakea myös joustavalla haulla, jossa painotetaan mm. harrastuneisuutta. Lisätietoja joustavasta hausta saat suoraan yhteishaun oppaista tai Ypäjän Hevosopistosta.

Teksti: Niina Jormanainen

Kuvat: Ypäjän Hevosopisto