Meille tulee varsa, osa 2

Ylli-tamman elämä on lähtenyt sujumaan hyvin uudessa tallissa. Kun se muutti sinne helmikuun lopussa, se käveli suoraan isoon varsomiskarsinaansa ja kävi muina naisina valtavan heinäkasan kimppuun. Ilmassa ei siis ollut merkkiäkään siitä, että uusi kotipaikka olisi jännittänyt sitä millään tavalla.
Samanlainen rento meininki on jatkunut myöhemminkin, ja Ylli nauttii selvästi pienen maalaistallin rauhasta. Aamulla se pääsee ensiksi koko päiväksi ulos tarhaan, ja iltaisin käymme sen kanssa yleensä kävelyllä. Uuden tallin ympäristössä on mukavia maastoja, joissa voi hämmästellä maaseudun ihmeitä. Kerran eksyimme hieman polulta ja jouduimme nokatusten katoksessa olevien lehmien kanssa! Ylli-raukan sydän hakkasi hullun lailla, kun se toljotti uusia tuttavuuksia. Se kun ei ole koskaan ymmärtänyt koiraa isompien eläinten sielunelämää. No, onneksi pääsimme ammuulauman ohi lopulta ilman sen suurempia pomppimisia.

Ensimmäinen tervehdys
Tuollaisia lehmätapaamisia lukuun ottamatta Yllin päivät kuluvat yleensä ilman sen suurempia ihmeitä. Minä vietän monesti tallilla vain aikaa Yllin karsinassa ja hoitelen sekä rapsuttelen sitä kaikessa rauhassa. Olen myös alusta asti odottanut päivää, jolloin pikku varsan kaviot tuntuisivat Yllin massulla. Ja yhtenä maaliskuun päivänä odotukseni palkittiin. Vatsalla lepäävään käteeni osui kipakka potku! Se oli mieletöntä – ensimmäinen elonmerkki uudesta kaverista! Ylli sen sijaan ei välittänyt herkistelyistäni, vaan jatkoi kaikessa rauhassa heiniensä mussuttelua.

Kolme viimeistä tiineyskuukautta
Huhtikuussa varsomiseen on enää kolmisen kuukautta, ja näinä kuukausina sikiön paino jopa kolminkertaistuu. Vastasyntyneen varsan pitäisi painaa noin 40 kiloa, kun nyt kahdeksankuisena masuasukilla on painoa vasta 13,5 kiloa. On siis selvää, että mamma tarvitsee runsaasti ruokaa pysyäkseen hyvässä kunnossa. Uuden tallin omistaja on haka varsa-asioissa, ja hän on muuttanut Yllin ruokalistan lopputiineyteen sopivaksi. Käytännössä se tarkoittaa enemmän heinää ja kauraa – seikka josta tammamme on oikein mielissään!
Mitä lähemmäksi heinäkuu tulee, sitä enemmän mennään Yllin ehdoilla. Ennen heinäkuuta kirjoitan lehteen Yllin odotuksesta vielä yhden jutun, jossa keskitytään lähestyvään varsomiseen. Lisää tamman kuulumisia löydät sen omasta varsablogista Polluxin kotisivuilta www.polluxinfo.com. Ylli kirjoittaa blogiaan noin kahden viikon välein, joten sinne tulevat muuten varmasti
myös ensimmäiset kuvat pikkuisesta.

Teksti: Niina Jormanainen