Hevosanastoa

A

Aachenturpahihna – yleinen turpismalli, jossa on myös alaturpahihna. Vrt. englantilainen turpahihna.
Alkuperäisrotu – esimerkiksi brittiläiset
ponirodut, kuten newforestinponi ja
welsh-ponit.
Aloittelija – ratsastuksen vastikään
aloittanut henkilö.
Asetus – Hevonen taivuttaa niskaansa sen verran oikeaan tai vasempaan, että ratsastaja näkee sen oikean silmäkulman ja sieraimen reunan. Hevosen vartalo ja kaula pysyvät suorina.
Avut – Ratsastajan antamat merkit, joita
hevonen on koulutettu ymmärtämään.
Avut annetaan istunnalla, pohkeilla, ohjilla,
äänellä, raipalla ja kannuksilla.

E

Englantilainen turpahihna – turpahihnassa ei ole alaturpahihnaa.

H

Hackamoret –kuolaimettomat suitset.
Harjamarto – harjan kasvukohta kaulasta.
Harrastehevonen – hevonen, joka koulutuksensa
mukaisesti soveltuu harrastajan
käyttöön.
Hevosauto – Iso auto, jonka takaosassa
hevoset voivat matkustaa. Usein puhutaan
myös hevosrekasta. Traileri on
autolla vedettävä perävaunu.
Hevosnäyttely – näyttelyssä arvioidaan,
kuinka hyvin hevosen rakenne ja luonne
täyttävät rotumääritelmän vaatimukset.
Hevospassi – Suomen Hippos myöntää
rekisteröidyille hevosille hevospassin
(ennen oli rekisteritodistus). Passiin
merkitään tunnistustiedot ja rokotukset.
Hivutussuojat – Käytetään hevosen jaloissa, jos hevonen osuu liikkuessaan toisella jalalla toiseen eli hivuttaa.
Häntäsuojus – suojaa hevosen häntää kuljetuksen aikana.

I

Impata – Hevonen nojaa ylähampaansa esimerkiksi karsinan ovea tai ruokakuppia vasten ja nielee ilmaa. Jotkin hevoset osaavat impata myös ilman tukea. Imppaaminen voi aiheuttaa ähkyn eikä ole hyväksi hevosen yleiskunnolle.
 

  J
Jalustinhihnat – hihnat, joiden varassa
jalustimet roikkuvat satulasta.
Joutsenkaula – ylälinjaltaan kovera ja
pitkä kaula, joka muistuttaa joutsenen
kaulaa.
Jyrääminen – Raskaan rullan vetämistä
esimerkiksi traktorin perässä. Tasoittaa
maanpinnan möykyt.

K
Kantakirja – Kaikilla hevosroduilla on
oma kantakirja, johon kirjataan rodun
jalostukseen hyväksytyt orit. Myös tamman
voi kantakirjata.
Karsina – Tallissa oleva hevosen
”huone”, jossa se voi vapaasti liikkua.
Parsi eli pilttuu on takaseinätön ”parkkipaikka”,
jossa hevonen joutuu olemaan
kiinni sidottuna.
Keltaiset läiskät – virtsa- ja lantaläiskät
hevosessa tulevat siitä, jos hevonen
makaa likaisten kuivikkeiden päällä.
Keriä – virheellinen askellustapa, jossa
jalka siirtyy vuohisesta tai polvesta sisäkautta
kiertäen (jos koko jalka kaartaa
sisäkautta, liike on sisäkierteinen).
Klippaaminen – hevosen karvapeitteen
ajelu koneella.
Kouluratsastus – Hienojen ja hallittujen
liikkeiden ratsastaminen tähän tarkoitukseen
koulutetulla hevosella. Kouluratsastus
on oma kilpailulajinsa ja lisäksi yksi
kenttäratsastuksen osalaji.
Kunto – Hevosen fyysinen kunto.
Hyväkuntoinen hevonen on lihaksikas ja
kiiltäväkarvainen. Ihoa voi helposti liikuttaa
kädellä.
Kutominen – Ikävystynyt hevonen heiluttaa kaulaansa puolelta toiselle ja samalla siirtää painoaan etujalalta toiselle.  Tapa ei ole hyväksi, sillä se kuluttaa jalkoja.
Kuuma hevonen – hevonen, jolla on
paljon energiaa ja joka kiihtyy helposti.
Käsi – ratsastaja, jolla on ”kevyt käsi”,
osaa hallita hevosta kevyellä kuolaintuntumalla.

L
Laidun – ruohoa kasvava alue, joka on
rajattu hevosen käyttöön.
Laidunhevonen – hevonen, joka asuu
yötä päivää laitumella.
Loinen – Sisäloiset elävät sisäelimissä,
kuten suolistossa tai keuhkoissa (esimerkiksi
madot). Ulkoloiset elävät hevosen
karvapeitteessä (esimerkiksi täit).
Luoda lannat – lannan siivoaminen
pois karsinasta.

M
Meloa – virheellinen askellustapa, jossa
jalka siirtyy vuohisesta tai polvesta ulkokautta
kiertäen (jos koko jalka kiertää
ulkokautta, liike on ulkokierteinen).
Mustat jalat – ruunikoilla ja esimerkiksi
joillakin hallakoilla voi olla mustan
harjan ja hännän lisäksi mustat jalat polvista
alaspäin.

O
Ohjat – kuolaimista ratsastajan käteen
tuleva hihna, jonka avulla hän muiden
apujen ohella hallitsee hevosta.
Oikea / vasen kierros – ratsastuskentällä
kuljetaan myötäpäivään (oikeaan,
oikea käsi sisäkäsi) tai vastapäivään
(vasempaan, vasen käsi sisäkäsi).

P
Peruskoulutus – hevosen kouluttaminen
tottelemaan ratsastajan apuja.
Piehtaroida – Kierähtää tarhassa tai laitumella
selälleen maahan ja kääntyä
puolelta toiselle. Se on hevosista ja
poneista hauskaa!
Pihtikinttu – takaa katsottuna sisäänpäin
osoittavat kintereet.
Puoliverinen – ratsuhevonen, jonka
suvussa on täysiverihevosta.
Puunpurija – hevonen, joka nojaa yläetuhampaansa
jonkin reunan päälle, avaa
suunsa ja nielee ilmaa (imppaa).

R
Rakenne – hevosen ruumiin muoto ja
mittasuhteet.
Ratsastaminen sileällä – lähinnä kouluratsastusliikkeiden
ratsastaminen kentällä
tai maneesissa, ei esteiden hyppäämistä.
Rekisteritodistus – Todistus siitä, että
hevonen on rekisteröity. Suomen
Hippos pitää Suomessa rekisteriä hevosista
ja poneista. Myös sekarotuiset ja
suvultaan tuntemattomat hevoset rekisteröidään.
Rinnanympärys – hevosen rungon
ympärysmitta satulavyön kohdalta.
Risteytyshevonen/-poni – hevonen,
jonka sukupuussa on eri rotuja.
Rotuhevonen/poni – hevonen tai poni,
jonka vanhemmat ovat samanrotuisia, ja
joka on kirjattu roturekisteriin.

S
Satulahuopa – satulan ja selän väliin
laitettava huopa.
Satuloida (suitsia) – laittaa satula (tai
suitset) hevoselle.
Sähköpaimen – yleensä verkkovirralla
tai akulla toimiva virtalähde, jolla metallilankaa
sisältävään aitanauhaan saadaan
sähköä.
Säkäkorkeus – Hevosen korkeus maasta
säkään (tarkasta edellisen luvun kuvasta,
missä säkä on). Ilmoitetaan senttimetreissä.

V
Varusteet – satula, suitset ja muut
varusteet, joita hevoselle puetaan ennen
ratsastusta tai ajoa.
Vipuvarsi, kankivarsi – esimerkiksi
kankikuolaimessa oleva pystysuora
varsi.
Vuokratalli – Talli, jossa hevoset asuvat
vuokralla eli niiden omistajat maksavat
karsinapaikasta kuukausimaksun. Täysihoito
tarkoittaa, että kuukausimaksuun
sisältyy hevosen ruokinta, tarhaus ja karsinan
siivous sekä muu hoito sopimuksen
mukaan.

Y
Yksivärinen – hevonen, jossa on vain
yhtä väriä (pään ja jalkojen merkit sekä
jouhet voivat kuitenkin olla muun väriset).
Yleishevonen – monikäyttöinen hevonen,
joka soveltuu esimerkiksi sekä ratsastukseen
että ajoon.
Yliastunta – Takajalat astuvat etukavioiden
jälkien yli.
Ylälinja – Hevosen ruumiin ”yläviiva”,
joka alkaa korvien välistä ja päättyy hännäntyveen.