Kolmas pysähdys

Niin kuin olet saanut edellisistä lehdistä ja kotisivuilta lukea, elämäni on yhtä suurta seikkailua. Kaikki alkoi vähän aikaa sitten, kun Senor G:ksi kutsuttu herra haki minut El Rancholta kohti tuntematonta…

Matkamme kolmas pysähdys oli jälleen mielenkiintoinen. Kun astelin ulos kuljetuskopista, tuumin, että olimme saapuneet jollekin hyvin tavalliselle hevostilalle. Näin nimittäin heti tallin, ison tarhan, maneesin sekä paljon hevosia, kissoja ja koiria.

Pääsin pian tutkimusretkelle ja löysin varaston, jossa oli paljon satuloita. Ne olivat kotoisin monista maista, eri aikakausilta ja tarkoitettu eri hevosurheilulajeihin. Sieltä löytyi jopa naistensatuloita. Suuressa hallissa taas oli upeita vanhanajan vankkureita, koristeellisia vaunuja, rekiä ja oikeita talonpoikaiskärryjä – jopa ruumisvaunut. Mietin kuumeisesti, mitä täällä tilalla oikein tehtiin? Mihin minä olin tullut? Tuntui kuin olisin astunut menneisyyteen vaikkapa 1800-luvulle.

Tallissa pääsin tutustumaan paikan asukkeihin. Aivan ensiksi kysyin viereisen karsinan komealta ja lihaksikkaalta hevoselta, että missä oikein olin. Olinko joutunut jollakin ihmeellisellä tavalla menneisyyteen?  Princeksi esittäytynyt hevonen nauroi makeasti. Ja niin nauroin minäkin, kun asiat alkoivat pikkuhiljaa valjeta.

Tässä paikassa koulutetaan stunt-hevosia, jotka tekevät elokuvissa jos jonkinmoisia temppuja. Yhtäkkiä tajusin, että monet paikan lajitoveristani olivat hevosnäyttelijöitä. Vau! Seurasin, kuinka mies harjoitteli yhden nuoren Flash-nimisen hevosen kanssa maneesissa. Ensiksi he verryttelivät, jotta hevosen lihakset lämpenivät. Sitten aloitettiin itse temppujen harjoittelu. Flash osasi käskystä hypähtää, piehtaroida ja leikkiä kuollutta. Sitten sen piti odottaa, kun kouluttaja meni maneesin toiseen päähän. Kutsusta hevonen laukkasi miehen luokse ja antoi hänelle suukon! Flash harjoitteli myös monia hauskoja temppuja. Yhdessä sellaisessa se otti hampaillaan hatun kouluttajan päästä ja pudotti sen maahan, kun mies sanoi hevoselle ”hattu”.  Minun pitää opetella tämä temppu!

Monet tempuista vaativat paljon harjoittelua, jotta hevoset eivät loukkaa niissä itseään. Ennen elokuvan kuvauksia hevosilta ja kouluttajilta kuluukin useita kuukausia valmistautumiseen. Heidän täytyy harjoitella temppuja askel askeleelta, kunnes kaikenlaiset hurjannäköiset kaatumisetkin sujuvat turvallisesti. Vastapainoksi kovalle ja vaativalle harjoittelulle hevosnäyttelijät viettävät paljon aikaa laitumella.

Hevoset näyttivät todella nauttivan näyttelemisestä ja temppujen tekemisestä. Eikä se oikeastaan ole ihme, kyllä minäkin pidän kaikenlaisesta puuhasta. Tämä porukka ei varmaan ainakaan tylsisty kovin helposti!

Kuka on Petr Hanuš?

Petr Hanuš on hevosmies, joka rakastaa hevosia, eläimiä ja ihmisiä.
Tilallaan hän kouluttaa pääasiassa hevosnäyttelijöitä. Hän opettaa niitä joko tekemään hurjia elokuvatemppuja tai kantamaan täysin osaamatonta ihmistä selässään. Elokuvien tähdet kun ovat usein kokemattomia ratsastajia, jolloin hevosen täytyy olla niin hyvin koulutettu, ettei se mene sekaisin vääristä avuista.
Petr Hanuksen tallissa onkin liuta hevosia, jotka ovat esiintyneet muun muassa elokuvissa Les Misérables, Nuori Indiana Jones, Grimmin veljekset, Amadeus, Avalonin usvat, Amadeus ja Napoleon.
Miehellä on myös valtava kokoelma antiikkisia vaunuja, kärryjä, satuloita, työvälineitä ja muuta mielenkiintoista.