|
Klockas Amiralin muistoksi 24.9.2008
Perjantaina kun tulimme tallille Ralli näytti huonovointiselta. Se oli hikoillut ja hyvin väsyneen näköinen. Harjasin ponia ja kävin kävelemässä ja se näytti sen jälkeen paremmalta.
Lauantaiaamuna tallilta soitettiin. Ralli oli kuulemma ähkyssä, ja eläinlääkäri oli matkalla. Talutimme ponia, ja eläinlääkäri antoi kipulääkettä ja kortisonia, koska epäili, että Rallilla saattaisi olla jokin allerginen kohtaus. Sen kaulassa oli nimittäin patteja ja se hengitti huonommin kävellessä. Ralli alkoi voida paremmin. Veimme sen tarhaan ja valvoimme, että se söi ja joi normaalisti. Ralli näytti aika hyväkuntoiselta koko päivän. Kävimme pikaisesti kotona ja palasimme illalla katsomaan, että kaikki on ok. Poni alkoi syödä iltaruokaa, muttei sitten jaksanut syödä kaikkea ja meni hetken päästä makuulle. Sitten se alkoi taas hikoilla, eikä pystynyt oikein ulostamaan.
Soitimme eläinlääkärille ja päätimme lähteä viemään sen Petran, tallinpitäjämme, kanssa EKK:lle. Pääsimme perille sinne, ja siellä meitä odotti hirveä järkytys. Ralli tutkittiin ja ilmoitettiin, että takapää on alkanut halvaantua. Sillä epäiltiin myrkytystä tai herpes-virusta. Rivien välistä aloimme ymmärtää, että nyt on kyseessä jotain todella vakavaa, poni saattaisi menehtyä jopa parin päivä sisällä. Kauhu ja paniikki valtasivat mielemme. Rallille annettiin lisää kortisonia ja noin tunnin päästä se selkeästi voi jo paremmin. Pieni toivonkipinä syttyi: jospa sittenkin olisi kysymys taudista, josta voisi selvitä. Ralli alkoi taas syödä ja käyttäytyä suurin piirtein normaalisti. Uskalsimme lähteä kotiin hetkeksi nukkumaan.
Palasimme aamulla takaisin, ja Rallin vointi oli jälleen parempi. Toivo paranemisesta lisääntyi. Ralli oli yöllä siirretty eristyksiin, ettei se tartuttaisi muita hevosia, jos kysymys olisi jostain tarttuvasta taudista. Edelleenkään lääkärit eivät osanneet kertoa, mistä oli kysymys. He lupasivat, että maanantaina voitaisiin ottaa lisätestejä, kun laboratorio aukeaisi.
Vietimme päivän Rallin luona talutellen sitä ulkona, jossa se sai nauttia auringonpaisteesta. Sitä ei voitu laittaa ulkoaitauksiin muiden hevosten lähelle. Illalla myöhään laitoimme sen sisään omalle eristysosastolle karsinaansa. Kaikki näytti paremmalta. Maanantainakaan Rallin tilassa ei ollut tapahtunut huononemista ja illalla lähtiessämme kotiin olimme toiveikkaita. Jos tauti jäisi tähän tilanteeseen, niin toivoa paranemisesta entiseen voisi olla. Ralli söi ja joi, sekä osittain kakkasi ja pissasi itse, jota pidettiin erittäin positiivisena.
Uskalsimme lähteä taas nukkumaan yöksi kotiin, josta palasimme aamulla kuudelta tiistaina hoitamaan ja ulkoiluttamaan Rallia ja edelleen se voi hyvin. Sitten jo luulimme, että tauti on pysähtynyt. Äiti uskalsi lähteä töihin ja minä kouluun. Saimme EKK:lta soiton tiistaina noin klo 14, että Rallin tilanne olikin huonontunut huomattavasti. Lähdimme heti paikalle ja soitimme itkukurkussa kaikille Rallin ystäville, että nyt olisi parasta tulla katsomaan Rallia, jos haluaa vielä nähdä sen. Muutamia ystäviä ja Rallin entinen ratsastaja Heidi tuli paikalle. Taluttelimme Rallia ulkona ja se nukkuikin siellä hetken. Ralli nimittäin stressaantui totaalisesti ja riehui karsinassa, koska se ei ollut koskaan tykännyt olla yksin ilman toisia hevosia, siksi se viihtyi ulkona paremmin kuin eristettynä yksin karsinassa. Halusimme, että Rallilla olisi mahdollisimman hyvä olla, koska eihän se voinut ymmärtää, miksi sen piti olla yksin. Emme meinanneet uskaltaa lähteä olenkaan kotiin nukkumaan. Sitten Ralli kuitenkin rauhoittui karsinassa ja alkoi nukkua seisaallaan ja me päätimme mennä nukkumaan pariksi tunniksi. Äiti heräsi puoli viisi uneen, jossa näki Rallin kaatuvan. Hän lähetti saman tien viestin EKK:lle eläintenhoitajalle, joka kertoi Rallin onneksi nukkuvan pystyssä, joten äiti uskalsi jatkaa nukkumista vielä tunnin. Meille oli kerrottu, että jos Ralli kaatuisi eikä pystyisi enää nousemaan itse ylös, niin se olisi lopetettava. Joten pelkäsimme Rallin kaatumista tai nukkumaan menoa maahan, koska se tarkoitti Rallin lopetusta.
Saavuimme EKK:lle klo 6 ja Ralli oli pystyssä. Helpotus. Jospa tauti hellittäisi sittenkin. Me päätimme lähteä käymään kotona, koska olimme aivan väsyneitä ja äidin piti hoitaa pari työasiaa. Äiti palasi takaisin lääkärinkierrokselle, ja minun oli tarkoitus tulla perästä vähän ajan päästä. Lääkärinkierroksella keskiviikkona iltapäivällä näytti, että halvaantuminen ei ollut edennyt tiistaista ja taas syttyi uusi toivonkipinä.
Äiti talutteli Rallia ja syötteli sitä ulkona. Noin kello 16 hän lähti hakemaan minua kotoa illaksi sairaalaan hoitamaan Rallia. Äiti ehti juuri kotiovelle, kun EKK:lta soitti eläinlääkäri. Rallia oli kuljetettu toimenpidehuoneeseen, kun se oli kaatunut matkalla eikä noussut enää ylös. PANIIKKI. Itkimme koko matkan takaisin EKK:lle. Tajusimme, että nyt olemme matkalla viimeisen kerran katsomaan Rallia. Sydäntä puristi ja mietin, ettei tämä voinut olla TOTTA. Juoksimme autolta sisään ja näimme Rallin makaavan maassa. Se oli saanut rauhoittavaa, ja emme tiedä tunnistiko se enää meitä. Tämä oli kamalin näky elämässäni. Meidän rakas, aina vilkas Ralli makasi maassa, ja meidän piti antaa lupa viimeiseen piikkiin. Silittelimme ja halailimme Rallia, kun se sitten nukkui pois rauhallisesti ja siirtyi sinne hevosten vihreille niityille...
MEILLE JÄI NIIN IKÄVÄ SINUA, RALLI, MAAILMAN PARAS PONI.
In memoriam Ralli 24.9.2008:
Kultakenkäinen hevonen
kultaharjainen
kulki tumman veden rantaan
ja jäljet jäivät santaan
kultaiset.
Sinua kaipaamaan jäi Rebecca, Hecu ja Gini ja perhe ja ystävät.
Rebecan äidin kommentti:
Syy Rallin sairastumiseen ei ole selvinnyt. Ensimmäisissä tutkimuksissa ei löytynyt mitään ja seuraavia tuloksia joudumme odottamaan 2–3 kuukautta. Emme tiedä, selviääkö koskaan, mitä lopulta tapahtui Rallille.
Rebecca, suuressa surussaan, ratsasti seuraavana viikonloppuna ponillaan Hector Finnillä kaikissa Ypäjän poniluokissa voittoon, ja hänet palkittiin parhaana poniratsastajana Ypäjän Horse Show:ssa sunnuntaina. Voitto on omistettu Klockas Amiralille ja hänen muistolleen. Samalla Rebecca lunasti paikan Helsinki Horse Show’hun, johon voi tulla katsomaan ja kannustamaan Rebeccaa.
Rebecca osallistui myös viime viikonloppuna 3.10.2008 Tallinnan Horse Show’hun 110 cm:n poniluokkaan ja sijoittui toiseksi Hector Finnillä. Tallinnassa tunnelma kilpailuissa oli mielettömän iloinen ja kannustava. Kaikkia ratsukoita kannustettiin ja aplodit olivat valtavat suoritusten jälkeen. Hectorin menestyksestä oltiin innoissaan ja meitä käytiin onnittelemassa paljon. Onhan Hector Eestistä ostettu poni, joka on syntynyt myös siellä. Siis sekä Eesti että Suomi saivat kunniaa samassa ratsukossa.
Kansalliset kisat Lappeenrannassa 19–20.7.2008
Perjantaiaamuna olimme tallilla noin kello yhdeltätoista ja pakkasimme kamat sekä hevoset autoon. Matkaan lähdimme neljän aikoihin. Perillä purimme kamat ja laitoimme hepat valmiiksi Jessican kanssa. Sitten menimme ratsastamaan verryttelyalueelle, joka oli iso nurmikenttä. Ralli tuntui harvinaisen reippaalta ja rennolta. Kävimme kävelemässä lopuksi maastossa. Ruokimme hepat joskus yhdeksän aikoihin. Siitä menimme sitten hotelille, söimme ja menimme nukkumaan.
 Voitto ja kolmas sija!
Heräsimme lauantaina kuudelta, söimme ja menimme tallille letittämään ja ruokkimaan hepat. Ensimmäinen luokka alkoi yhdeksän aikoihin. Menimme Jekan kanssa kävelemään rataa puoli yhdeksältä ja sitten menimme hakemaan hevoset jaboilta. Verkkasin Rallilla noin 20 minuuttia. Poni tuntu erittäin hyvältä ja vetreältä.
Radalla esteet olivat niin pieniä, että Ralli ei oikein jaksanut hypätä kunnolla, mutta meni silti perusradan sekä uusinnan virheittä. Luokan arvostelu oli 367.1 eli perusrata ja uusinta, jossa ratsastetaan aikaa. Ralli sai luokan nopeimman nollaradan ja vei luokan voiton.
Menin rallilla vielä toisen luokan, joka oli Lamicell cup ”taitoarvostelu” 110 cm. Luokka oli tarkoitettu junioreille. Verryttelyssä poni oli taas hyvä, ja radalla se eteni ja imi kivasti itse esteille. Rallin tulos oli 0 virhepistettä ja 40,5 tyylipistettä. Tulos riitti kolmannelle sijalle luokassa.
Luokkien jälkeen kylmäsimme hevosten jalat ja hoidimme ne muutenkin. Lopuksi putsasimme vielä kamat. Sitten kävimme nopeasti hotelilla vaihtamassa vaatteet ja suihkussa. Illalla menimme taas taluttamaan ja ruokkimaan hepat. Sen jälkeen grillasimme Anninan heppiksellä kisapaikalla. Nukkumaan pääsimme kahdentoista maissa, sillä aamulla oli taas aikainen herätys.
Hyvä menestys jatkuu
Heräsimme aamulla puoli seitsemältä ja kävimme syömässä. Sitten puimme päälle, veimme laukut autoon ja ajoimme tallialueelle. Ruokin ja letitin ponin, laitoin lamat päälle ja kävelin radan.
Ensimmäinen luokka oli 110 cm. Se oli avoin kaikille ja sen arvostelu oli 367.1. Ralli starttasi luokan viimeisenä ja teki hienon nollan, jolla se sijoittui toiseksi.
Sitten oli vuorossa avoin 120 cm:n luokka, jonka arvostelu oli myös 367.1. Ennen luokkaa alkoi kamala kaatosade ja nurmikenttä sen kuin vain tuli liukkaammaksi ja liukkaammaksi. Poni oli verkassa superhyvä ja radalle mentäessä tuntui pirteältä ja innokkaalta sateesta huolimatta. Ralli hyppäsi hienon 0 radan ja teki nopean ajan ja otti luokan voiton.
Koko viikonloppu oli erittäin onnistunut: neljä luokkaa, neljä nollaa, neljä sijoitusta, joista kaksi oli voittoa.
Voitto vesiesteestä!
Erityisen iloinen olin, että Lappeenrannassa Ralli hyppäsi saman vesimaton, jolla se kielsi ulos Kangasalan SM-kilpailuissa. Ehkä kaverini Olli Saalastin ratsastus on kuitenkin auttanut Rallia sen vesikauhussa.
No, nytpähän ainakin tiedän, että kyllä Ralli vedestä yli menee. Sekä minä että Olli jatkamme vesitreenejä kotona!
Terveisiä kaikille!
T. Rebecca ja Ralli!
Kansalliset estekisat Jyväskylässä 16.–18.5.
16.5. perjantai
Herätyskello soi puoli kahdeksalta, ja lähtö oli yhdeksältä kotoa. Tallilla kaikki sujui ripeästi puolessa tunnissa ja ponit odottivat jo trailerissa lähtöä. Matkalla pysähdyimme nopeasti hakemassa jotain evästä ja sitten matka jatkui ilman sen suurempia mutkia.
Perillä olimme noin neljän aikaan ja kisapaikalla purimme ponit ja tavarat autosta. Sitten menimme kansliaan maksamaan lähdöt sekä jabat ja vaihdoimme vaatteet. Ponit laitoimme valmiiksi ilman mitään sen ihmeellisimpiä puunauksia.
Hegu starttasi ensimmäisenä poneista 110 cm: luokassa ja hyppäsi upeasti nollaradan. En edes yrittänyt ratsastaa sillä aikaa, koska sillä on niin vähän tämänkokoisia ratoja alla. Otamme siis rauhallisesti ainakin toistaiseksi!
Ralli lähti luokan viimeisenä ponina ja hyppäsi radan myös nopean nollaradan. Rallilla voi jo ratsastaa aikaa tämänkokoisissa luokissa, sillä ponilla on jo kokemusta ja tämänkokoiset esteet ovat sille helppoja. Ralli sijoittui yhdeksänneksi, joten olin harvinaisen tyytyväinen molempiin poneihin.
Päivän päätteeksi ruokimme Jekan kanssa hepat ja ponit ja lähdimme hotellia kohti. Olimme hotelissa 21.45. Meitä väsytti, mutta päätimme kuitenkin mennä uimaan. Tulimme uimasta noin 23.30 ja lähdimme vielä hakemaan ruokaa kaupungilta. sitten nukkumaan. ÖITÄ!
 17.5. lauantai
Aamulla herätys oli kahdeksan paikkeilla. Kävimme syömässä aamupalaa äidin, Jekan ja Evan kanssa. Sitten ajoimme tallialueelle. Siellä hengailimme parisen tuntia kuunnellen musiikkia. Puunasimme, letitimme ja laitoimme ponit valmiiksi 110 cm:n ponicuppia varten.
Ralli tuntui verkassa hieman löysältä, mutta heräsi onneksi sitten radalla. Poni tuntui koko radan hyvältä ja oli pohkeen edessä, hyppäsi vedenkin ilman virhepisteitä. Tuloksena oli nollarata ja pääsimme uusintaan.
Hegu oli verkassa ihan ok. Radalla poni oli reipas ja eteni hyvin. Muutamalla esteellä ponnistus jäi vähän kauas, mutta tulos oli nolla virhepistettä ja myös Hegu pääsi uusintaan. Arvostelu oli AM5, joten uusinta ratsastettiin vasta sitten kun kaikki ovat hypänneet perusradan. Ralli lähti neljäntenä uusinnassa. Se oli hiukan tahmea mutta kääntyi erittäin hyvin, sen askeleet sopivat hyvin, ja sain ratsastettua linjat niin kuin olin suunnitellutkin.
Hegulla en ratsastanut vieläkään aikaa, mutta kyllä laukka oli vähän sujuvampi ja isompi. Yhdelle esteelle poni lähti kaukaa, mutta meni yli kuitenkin puhtaasti.
Ralli sijoittui luokassa viidenneksi ja Hegu yhdeksänneksi. Laitoimme ponit pois ja pesimme kamat. Sitten ajoimme hotelille, uimaan ja saunaan. Sen jälkeen menimme vielä kisa-alueelle Anninan heppa-autoon hengailemaan. Sieltä sitten hotelille ja nukkumaan.
18.5. sunnuntai
Aamulla herätys oli soimassa kuudelta. Laittauduimme valmiiksi ja ajoimme tallille. Ja niin kuin säätiedotuksissa oli luvattu, ulkona satoi lunta ja räntää! Huonon sään takia päätimme olla hyppäämättä. Se ei olisi ollut turvallista. Harmitti kyllä jättää viikonlopun pääluokka hyppäämättä mutta parempi näin.
Sitten pakkasimme ja lähdimme ajamaan kotia kohti. Olin koko viikonloppuun olin hyvin tyytyväinen. Ralli sijoittui molemmissa luokissa ja Hegu toisessa. Nyt Ralli johtaa ponicupia reilusti 9 pisteellä!
Terveisin
Rebecca ja ponit
PS. Ai niin, upasin kertoa Ginin lähdöstä viimeksi, ja nyt se sitten on siellä Oulussa. Se on kotiutunut sinne erittäin hyvin. Paikka on pieni ja mukava maalaistalli. Saamme kuulla sen kuulumisia lähes joka viikko. Se auttaa ikävään, kun tietää että ponilla on kaikki hyvin.
Ypäjä 18.–19.4. Hallimestaruudet
Perjantaina lähdin heti koulun jälkeen tallille. Minun piti ehtiä ratsastamaan Hektor ennen Ypäjälle lähtöä. Sitten piti tietysti pakata kamat ja laittaa Ralli vielä kisakuntoon. Onneksi ystäväni Jekka oli jo pessyt ponin ja puunannut sen valmiiksi. Kuuden aikaan pääsimme lähtemään ja perillä olimme noin puoli kahdeksan.
Kisapaikalla laitoimme Rallin ruoat valmiiksi ja kävimme taluttamassa sitä. Sen jälkeen Ralli pääsikin yöpuvulle, ja me menimme syömään. Nukkumaan pääsimme vasta joskus kahdeltatoista.
Aamulla oli tosi aikainen herätys, sillä kello soi puoli kuusi. No, siihenkin tottuu! Kävimme syömässä aamupalaa ja menimme letittämään ponia. Sen harja näyttää tällä hetkellä niin kamalalta, että se on pakko letittää.
Sitten pääsin kävelemään rataa. Verryttelyssä poni tuntui harvinaisen pirteältä ja hyvältä. Eka luokka oli 110 cm avoin poneille. Ralli oli superhyvä, vaikka sitä selvästi vähän jännitti. Se hyppäsi sekä perusradan että uusinnan puhtaasti, ja tuloksena oli ja toinen sija. Luokan voitti Julia Engblom ponillaan Jack Of Clubs.
Hyvän radan jälkeen oli hyvä mieli lähteä hyppäämään viikonlopun pääluokkaa, ponien hallisarjan finaalia (115 cm). Verkassa Ralli oli taas super. Radalla ensimmäinen ja toinen este sujuivat hyvin, mutta sitten kolmoselle poni pääsi ottamaan yhden ylimääräisen askeleen, minkä jälkeen Rallin moottori vähän sammui. Sarjalle tuli ihan siedettävä lähestyminen mutta sitten jäi B-osalle kauas ja otti puomin alas. Muuten ok rata. Radan jälkeen pakattiin kamat ja lähdimme ajamaan kotia kohti.
Terveisiä kaikille!
T. Rebecca, Ralli, Hegu ja Gini
PS. Ai niin, Gini-ponini lähtee ensi kuussa Ouluun eräälle tallille toipumaan, mutta siitä lisää ensi kerralla.
Liiton valmennusleiri 1.–3.2. Ypäjällä
1.2. perjantai
Kello soi aamulla 8.00, lähdön pitäisi tapahtua 9.00. Ajoimme matkalla tallille Kauniaisten kautta hakemaan Jessican. Tallilla olimme noin kymmeneltä. Pakkasimme heinät ja muut tarvittavat asiat autoon, sitten ponit kyytiin ja matkaan. Koko matkan satoi räntää ja oli muutenkin inhottava keli.
Perillä olimme yhden aikaan ja purimme hepat sekä tavarat talliin. Sen jälkeen veimme omat kamat kämpälle ja kävimme syömässä ravintola Ratsumestarissa. Eka tunti alkoi kolmelta. Siinä ryhmässä ratsastivat Tuuli Sikellä, Mellu Lissulla, Jasmi Moscanilla, Mimmi Benillä ja Sara Powerilla. Seuraava ryhmä alkoi puoli viideltä. Siinä ratsastivat lisäkseni Henkka Fasulla, Riika Leonilla ja Antonia Janssonillä. Ralli tuntui erittäin mukavalta koko tunnin ajan. Aluksi teimme ravissa työskentelyä puomeilla. Sitten menimme laukassa kavaletteja. Lopuksi tulimme pientä jumppasarjaa.
Kuuden aikoihin oli ponien mittauksen aika. Kari Haimi mittasi ponit vuorotellen maneesitallin käytävällä. Sen jälkeen rupesimme Jekan kanssa laittamaan Hektoria valmiiksi. Teimme alussa samoja asioita kuin muut ryhmät eli ravi- ja laukkatyöskentelyä ja lopuksi menimme samaa jumppaharjoitusta kuin muutkin. Valmennuksen jälkeen hoidimme ponit ripeästi yökuntoon ja menimme syömään. Illalla kävimme ruokkimassa ponit ja laitoimme ne yöpuvulle. Sen jälkeen menimme Iinan, Jekan, Saran ja Nellin kanssa Tuulin, Mellun, Riikan ja Jennin kämpälle pelaamaan ”Pepeä”. Ei tullut tällä kertaa Jekan kanssa voittoa.Tuuli ja Mellu olivat ihan ylivoimaisia. Nukkumaan!
2.2. lauantai
Ponit piti mennä ruokkimaan kuudelta aamulla eli oli aikainen herätys. Matkalla tallille kaaduin varmaan sata kertaa, ja totesin, että talvikengät voisivat olla jotain. Seitsemältä menimme Iinan ja Jekan kanssa syömään aamiaista. Siitä sitten suoraan tallille, sillä valmennus alkaisi jo kahdeksalta. Ralli tuntui aamulla ihan hyvältä ja jaksoi olla vielä pirteä. Hyppäämisetkin meni hyvin, ja Teppo sanoi tyytyväisenä, että toi ponihan välillä jopa vie sua.
Tunnin jälkeen lähdimme Iinan ja Jekan kanssa kauppaan. Vihdoin kun pääsimme perille, mun ja Iinan kengät olivat läpimärät! Ihan siistii! No, onneksi saimme kyydin Sipiläisiltä takaisin kurssarille. Ostimme kaupasta Jekan kanssa puoliksi laskiaispullan ja menimme katsomaan valmennuksia. Iina joi Batteria, ja me söimme pullaa siinä kentällä, samalla kun laitoimme esteitä. Teppo tuli siihen ja vähän ihmetteli meidän superterveellistä ruokavaliota.
Neljän aikoihin oli Hegin ryhmän vuoro, Hegu oli superkiva ja yllättävän rento. Se hyppäsi kivoja hyppyjä ja liikkui muutenkin hyvin. Tunnin jälkeen laitoimme taas ponit pois ja menimme kurssarille. Teppo piti meille lyhyen luennon. Sitten hilluimme hetken kämpällä, pelasimme taas korttia ja riehuimme jotain ulkona. Silloin kyllä väsytti. Nukkumaan.
3.2. sunnuntai
Aamulla oli taas aikainen herätys, koska valmennus alkoi kahdeksalta. Tänään hypättäisiin rataa. Muut rakensivat rataa, kun me ensimmäisen ryhmän ratsastajat verkkasimme. Ralli oli vieläkin aika pirteä, onneksi sillä hypättiin aika paljon. Ralli tuntui tosi kivalta ja olin todella tyytyväinen. Teppokin kehui ponia ja sanoi, että olemme kehittyneet erittäin paljon tässä muutaman kuukauden aikana.
Tunnin jälkeen pakkasimme kaikki tavarat lähtöä varten valmiiksi ja katsoimme hetken muita ryhmiä. Hegun ryhmä oli viimeinen, jos sitä nyt voi ryhmäksi kutsua. Olin nimittäin ryhmässä yksin, ja Teppo ja piti yksityistunnin mulle ja Hegulle. Hegu hyppäsi myös tosi kivasti mutta oli jo vähän väsynyt viikonlopusta. Heti tunnin jälkeen laitoimme nopsasti kamat kasaan ja lähdimme ajamaan kotia kohti.
Kokonaisuutena viikonloppu oli onnistunut, eli saan olla molempiin poneihin erittäin tyytyväinen.
Terveisin
Rebecca, Ralli, Hegu ja Ginny.
25.tammikuuta 2008
 Tallille kuuluu tällä hetkellä erittäin hyvää. Meille tuli tammikuun alussa uusi poni Hektor. Ralli ja Ginny ottivat sen vastaan suhteellisen hyvin – pienien nahistelujen jälkeen!
Nyt ponit viettävät hyppylomaa, mutta ensi kuun alussa alkavat taas estevalmennukset. Ralli on mennyt valtavasti eteenpäin viimeisen kuukauden aikana, kun olen ratsastanut sillä sileällä. Ponista on tullut menevämpi, ja laukkaakin on saatu vähän paremmaksi. Hektor eli Hegu on näyttänyt olevansa erittäin mukava ja simppelikäytöksinen oriksi. En ole vielä kauheasti kerinnyt tutustua siihen mutta kaikki vie aikansa. Kesään mennessä olemme jo varmaan hyvät kaverit. Ginnykin on alkanut hiukan mennä parempaan suuntaan.
Nyt kerron kuitenkin hieman meidän valmennuksesta, jossa olimme joulukuussa.
1–2.12.2007 Aki Ylänteen estevalmennus
Lauantaiaamuna meidän piti olla tallilla laittamassa klo 8.30 Rallia lähtövalmiiksi, sillä matkaan pitäisi lähteä noin 9.15. Matka sujui hyvin, ja ponit (siis Ralli ja Nasu) olivat kiltisti trailerissa. Saavuimme perille puoli tuntia ennen valmennuksen alkua, mikä oli sillä hetkellä juuri täydellinen ajankohta. Valmennuksen piti alkaa klo 11.00.
Ensin menimme ravissa vähän puomiharjoituksia ja sitten laukassa puomityöskentelyä sekä pieniä kavaletteja. Lopuksi tulimme noin 110 cm radan, jossa harjoiteltiin askelmääriä.
Saimme Akilta tällaisen kommentin:
– Jaa-a tää on se Amiraali. Muuten on kyllä tosi hyvä poni, mutta vähän saisi tuota laukkaa parantaa.
Sunnuntaiaamuna oli sama aikataulu, ja yritimme parhaamme mukaan olla ajoissa. Mutta lopulta olimme kuitenkin noin 20 minuuttia myöhässä... Meidän onneksi edellinen ryhmäkin oli myöhässä, joten ei se maailmaa kaatanut. Sunnuntaina oli vuorossa rataharjoitus. Ensiksi verryttelimme hevoset nopeasti mutta huolellisesti. Hyppäsimme radan ensin kerran pienenä ja sitten kaksi kertaa isompana, viimeisen kerran rata oli 120 cm korkea. Ralli tuntui koko viikonlopun suhteellisen rennolta ja reippaalta ja sen hypyt olivat pyöreitä ja ilmavia. Eli kokonaisuutena saan olla hyvin tyytyväinen valmennukseen.
Saa nähdä mitä seuraava kerta tuo tullessaan, Helmikuun 1.–2. päivä on taas maajoukkue valmennukset Ypäjällä.
Terveisin
Rebecca, Ralli, Ginny ja Hektor
|
|
))