18.6. Kengät pois!

Sateista kesäkuuta rakkaat lukijat,   Täällä sitä vielä ollaan vatsa pyöreänä. Varsa on jo niin iso, ettei mahdu paljoa vatsassa liikkumaan. Olo alkaa olla tosi raskas. Tissit tosin muistuttavat vielä kahta rusinaa eikä maidon tuottamasta turvotuksesta näy vielä ollenkaan merkkejä. Tämä huolestuttaa Ninnua jo hiukan, mutta optimistisena ihmisenä se mammakin uskoo parasta! Vielä ne tissit sieltä turpoavat. Turpoaminen johtuu muuten maitorauhasten aktivoitumisesta ja maidon kertymisestä. Tammojen maito on hyvin sokeripitoista, ja siinä on alkuun runsaasti kalsiumia ja vasta-aineita, jotka suojaavat varsaa tartunnoilta. Muutokset utareissa eivät ole kuitenkaan sataprosenttisen luotettava merkki varsomisesta, sillä joskus kuulemma utareet muuttavat muotoaan vasta varsan tultua maailmaan. Hännänpielet ja lantion siteet sen sijaan alkavat jo minullakin löystyä pikkuhiljaa.

Tiineyden loppuvaiheessa me tammat käytämme paljon energiaa kohdussa kasvavan varsan elättämiseen. Jos emä ei saa tarpeeksi ruokaa energian tuottamiseen, tuloksena on yleensä normaalikokoinen varsa, mutta huonokuntoinen emä. Minä olen siis syönyt! Minulle hankittiin myös uusi lisäravinne, jonka tarkoitus on tukea tamman ja varsan vastustuskykyä. Varsan vastustuskyky joutuu koetukselle heti syntymästä alkaen. Mitä parempi vastustuskyky varsalla on, sitä pienempi on sen riski sairastua virusten, bakteerien ja parasiittien aiheuttamiin tarttuviin tauteihin.   Kengittäjäni Tapsa tulee pian ottamaan kengät pois jaloista. Se onkin hyvä juttu, sillä jos tamma astuu varsan päälle vahingossa painavat rautakengät jalassa, niin varsalle voi kyllä tulla iso pipi. Minä olen kyllä aika huono olemaan ilman kenkiä, sillä kavionpohjani ovat aika matalat. Kaikki pienet kivet ja muhkurat tuntuvat siten helposti kivuliailta. Tapsa kyllä lupaili, että siihenkin keksitään keinot nykyaikaisin paikka-ainein, jos niikseen tulee.

Ja pian saan kuulemma olkia turpeen sijasta pehmikkeeksi. Olki on hyvä kuivike ja sitä pitää olla runsaasti. Ninnu sanoo, että puhtaus on puoli ruokaa ja varsomiskarsinan pitää olla tosi puhdas. Kakkakasaan ei kyllä ole suotavaa antaa varsan putkahtaa!

Tällaista odotuksen riemua ja viimeisiä hetkiä yhtenä hevosena. Kohta meitä onkin jo kaksi! Ninnulla on muuten uusi pieni russelivauva vauvakuumetta helpottamassa kotosalla. Vauvakoira sai nimekseen Elsa ja se on ehkä oman turpani kokoinen. Puhaltelin Elsan päälle lämmintä ilmaa ja toivotin sen tervetulleeksi perheeseen. Kohta saan toivottavasti höristellä tervetuliaiset myös omalle pienokaiselleni!

Odotusterveisin,

Ylli