13.11. Uudella tallilla ollaan!

Terveisiä uudelta tallilta Vihdistä!
 
Matka meni mukavasti ja meillä oli kivaa! Ninnu halusi, että matkustamme trailerin sijaan hevosautolla ja vanhan tallin naapurista hälyytettiin kuskiksi Raul-niminen setä, jolla oli iso hevosauto. Raul on kuskannut autollaan useita tammoja ja varsoja, joten olimme tosi hyvissä käsissä. Auto oli kirkkaan punainen ja koristeltu Koffin logoin sillä Raul kuljettaa ja hoitaa paljon Koffin suuria työhevosia, joista olette varmasti nähneet valokuvia. Jaana vei minut ensinnä autoon ja Ninnu toi Jekun perässä. Jekku hiukan kummasteli lastaussiltaa ja auton koppia, mutta oli oikein rohkea. Se sai olla autossa irti (koska varsat eivät osaa vielä seistä kiinni sidottuna). Meille tehtiin pieni karsina auton sisään. Ninnu matkusti Raulin kanssa matkustamossa ja tarkkaili meitä kameran välityksellä koko matkan.
 
Olemme jo kotiutuneet ja viihdymme oikein mukavasti. Tallin omistaja Leena on oikein mukava ja hoitaa meitä hyvin. Ruokapuoli on pikkuisen muuttunut ja osa rehuista on eri laatua kuin vanhalla tallilla. Muutokset tehdään aina hitaasti ja varoen, sillä liian nopeat vaihtelut saattavat aiheuttaa vatsavaivoja. Ulkoilemme suuressa tarhassa Saga-nimisen tamman kanssa ja Sagan Colorado-nimisen oripojan kanssa. Alku oli hiukan hankalaa, sillä vaikka ystävällinen olenkin, oli aika hurjaa jakaa tarha toisen tamman kanssa. Äitiys-sanan kanssa voisi melkein sanoa synonyymiksi sanan suojelevaisuus... Luimistelin ja ajoin uusia tulokkaita kauemmaksi Jekusta enkä meinannut millään antaa pienokaisten leikkiä keskenään. Pahimpaa luimisteluvaihetta kesti muutaman päivän, mutta pikkuhiljaa olen alkanut luottaa tammaan ja siihen, ettei se aio pihistää omaa poikaani eikä tehdä sille pahaa. Nyt ollaan jo kylkikyljessä ja varsat leikkivät keskenään. Ninnu otti kuvia ensimmäiseltä yhteisulkoilulta ja näytin kuulemma äkäiseltä. Ajoin Sagan pois heinäkasalta ja ajattelin yksin nautiskella kaikista heinistä. Kävin jopa piehtaroimassa heinäkasalla. Mutta ei se ole kuulkaas niin helppoa, kun on koko ajan yksin tarhaillut poikansa kanssa...
 
Minulta tippui myös toinen etukenkä ja sain heti kunnian tutustua uuteen kengittäjään ja kuumakengitykseen. Menetelmän etu on kuulemma se, että kavion pohja palaa tasaiseksi eikä kengän ja kavion väliin jää rakoja, jolloin kenkä pysyy paremmin kiinni. Seppä katsasti myös Jekun ja vuoli senkin kaviot. Seppä myös kovasti kehui varsaa ja taas olin niin ylpeä että!
 
Ensimmäinen lumisadekin koettiin! Kyllä oli pienillä miehillä, kesän lapsosilla, ihmettelemistä! Leena puki meille takit päälle, että voitaisiin ulkoilla kastumatta. Jekkukin sai omansa, pikkuisen sinisen loimen. Tallissa on aika viileä ilma ja ovet rakosallaan öisin. Tämä siksi, että tallilla on kauhean monta kissaa, joiden on päästävä kulkemaan ulos ja sisään! Ei niitä kukaan kai ole edes laskenut mutta aika monta niitä kyllä on. Ninnu tuumi, ettei minulla kyllä koskaan aiemmin ole ollut tällaista talvikarvaa.
 
Pian on aika alkaa koristella tallia joulukoristein! Voi kun saataisiin luminen joulu! Mitä veikkaatte? Koettakaa tekin jaksaa loppurutistus koulunpenkillä ja lukekaa kokeisiin ahkerasti. Minä alan tästä nyt pähkäilemään minkälainen joulukalenteri Jekulle hommattaisiin :). Taidan olla oikea joulusielu!
 
Rakkain terkuin,
Ylperö ja Jekku